Chili ja Hopi hammashoidossa

Tänä syksynä meidän koiraperheessä on opeteltu huolehtimaan suuhygieniasta. Suun ja hampaiden terveydestä huolehtiminen on erittäin tärkeä osa koiran hyvinvoinnin edistämistä, ja hoitamattomina suun tulehdukset voivat aiheuttaa tulehduksia mm. maksassa, sydämessä ja munuaisissa (Kuntsi-Vaattovaara, Helena 2007: 3).

Hopin, 3, suu oli haissut jo pitkään ja hammaskiveä alkoi kertyä jo puolivuotiaana. En kuitenkaan ymmärtänyt, kuinka vakavasta asiasta on kyse, ja että nuorikin koira voi tarvita eläinlääkärin tekemää hammashoitoa. Elokuussa 2011 Hopi kävi rokotuksilla ja terveystarkastuksessa, jolloin eläinlääkäri Anne Kemppainen Eläinlääkäriasema HauMau:sta sanoi, että kunnollinen hammashoito mahdollisimman pian on todella tarpeen. Hopin suussa oli ientulehduksen lisäksi nähtävillä jo parodontiitin eli hampaan tukikudoksen tulehduksen merkkejä.

Hopin vahingosta viisastuneena varasin myös Chilille, 2, ajan hammashoitoon. Vaikka Chilin tilanne ei ollut vielä niin paha kuin Hopilla, ei liikkeellä oltu yhtään liian ajoissa.

Mistä on kyse?

Parodontiitti on niin koirien, kissojen kuin ihmistenkin yleisin sairaus kaikkialla maailmassa. 80% yli kolmevuotiaista koirista sairastaa tautia jonkin asteisena (Kuntsi-Vaattovaara, Helena 2007: 1).

Hampaan pinnalle kertyvä bakteerimassa, plakki, kivettyy ajan myötä hammaskiveksi. Pahanlaatuiset plakkibakteerit aiheuttavat ientulehdusta, jonka oireita ovat ienten punoitus ja verenvuoto sekä pahanhajuinen hengitys. Ientulehdus parantuu hoidettuna täysin (Niemiec, Brook A. 2010: 160–163.) Hoitamattomana ientulehdus johtaa yleensä parodontiittin, joka ei enää olekaan palautuva sairaus. Siinä tulehdus on levinnyt ikenistä jo muihin kudoksiin – hammas- sementtiin, hammasta ympäröivään sidekudosligamenttiin ja leukaluuhun. Ien ja leukaluu vetäytyvät hampaan ympäriltä, eivätkä palaudu hoidonkaan jälkeen enää ennalleen (Nimiec, Brook A. 2010: 164– 169.)

Kuva 1. Vasemmalla röntgenkuva Chilin terveestä alaleukaluusta. Vrt. oikeanpuolimmaiseen kuvaan
Kuva 1. Vasemmalla röntgenkuva Chilin terveestä alaleukaluusta. Vrt. oikeanpuolimmaiseen kuvaan.
Kuva 2. Nähtävissä parodontiitin aiheuttama pitkälle edennyt luukato. ©Anne Kemppainen
Kuva 2. Nähtävissä parodontiitin aiheuttama pitkälle edennyt luukato. ©Anne Kemppainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Parodontiitin eteneminen voidaan kuitenkin pysäyttää huolellisella eläinlääkärin tekemällä hammashoidolla. Plakki ja hammaskivi poistetaan hampaiden pinnalta sekä ientaskuista, hampaat kiillotetaan ja tarvittaessa parodontiitin vaurioittamat,toivottomat hampaat poistetaan. Tällöin tulehdus paranee ja tukikudosten tuhoutuminen saadaan pysähtymään. Siksi onkin erittäin tärkeää, että hoitoon hakeudutaan mahdollisimman pian.

Ennaltaehkäisy

Kaikeksi onneksi suun tulehdustilat ovat täysin ennaltaehkäistävissä säännöllisellä kotihoidolla. Erityisesti pienillä koirilla ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Pienet koirat sairastuvat useammin ja nuorempina kuin suuremmat lajitoverinsa, minkä lisäksi myös seuraukset ovat voivat olla vakavammat. Esimerkiksi venäjäntoyn ja muiden kääpiökoirien leukaluut ovat hyvin pienet suhteessa hampaiden kokoon, minkä vuoksi hoitamattoman parodontiitin ohueksi syövyttämä alaleukaluu voi murtua. Lisäksi pitkälle edennyt parodontiitti voi aiheuttaa oronasaali stelin, eli suuontelosta muodostuu yhteys nenän puolelle. Oronasaali steli voidaan korjata kudossiirteellä.

Hampaiden päivittäinen harjaaminen pehmeällä harjalla on tärkein keino suuhygienian ylläpidossa ja hammassairauksien ehkäisyssä. Kemppainen muistuttaa, että hampaat tulisi harjata 5-7 kertaa viikossa, jotta siitä olisi oikeasti hyötyä. Harjaus kannattaa aloittaa jo pentuiässä, jolloin koira tottuu siihen huomattavasti helpommin kuin aikuisena. Useimmat vanhemmatkin koirat oppivat sietämään harjausta ja ainakin meillä herkullinen koirille tar-koitettu hammastahna tekee harjaustuokioista jopa odotettuja. Hampaiden puhdistukseen tarkoitetut erikoisruoat, puruluut ja kemialliset valmisteet ovat hyvä lisä, mutteivät yksinään riittäviä.

Milloin hoitoon?

Hammaskiven kertymiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten perimä, ruokailu- ja pureskelutavat ja suun koko. Pienillä kääpiökoirilla hampaat voivat olla suussa hyvinkin ahtaasti, jolloin lika ja plakki jäävät hammasväleihin helpommin kuin isoilla koirilla. Karkeasti voidaan sanoa, että pienet koirat tarvitsevat eläinlääkärin tekemää hammashoitoa viimeistään kaksivuotiaana. Purentavirhe, pahanhajuinen hengitys, ienten punoitus, runsas hammaskivi sekä muutokset pureskelutavoissa ovat syitä mennä hammashoitoon jo aiemmin.

Hammashoito klinikalla

Eläinlääkärin suorittama hampaiden puhdistus tapahtuu aina yleisanestesiassa, jolloin ienten ja hampaiden kunto pystytään tarkastamaan perusteellisesti. Plakki ja hammaskivi poistetaan sekä ienrajan ylä- että alapuolelta. Taudinaiheuttajabakteereita muhii piilossa ienrajan alapuolella, mistä niitä ei voida poistaa koiran ollessa hereillä. Lisäksi hammaskruunut kiillote-taan, mikä hidastaa plakin kertymistä uudelleen, Kemppainen kertoo. Ensimmäisen hammashoidon yhteydessä suoritetaan myös aina kaikkien hampaiden röntgenkuvaus. Röntgenkuvat kertovat suun ja hampaiden terveydentilasta paljon sellaista mitä ei voida muuten havaita.

Kuva 3. Chilin suu ennen hampaiden puhdistusta. © Anne Kemppainen
Kuva 3. Chilin suu ennen hampaiden puhdistusta. © Anne Kemppainen
Kuva 4. Chilin hampaat puhdistuksen jälkeen. ©Anne Kemppainen
Kuva 4. Chilin hampaat puhdistuksen jälkeen. ©Anne Kemppainen

 

 

 

 

 

 

 

Kemppaisen mukaan hampaiden röntgenkuvaus on tärkeää myös silloin, kun koiralla on puuttuvia hampaita. Aina ei nimittäin kyse ole hammaspuutoksista, vaan hammas voi myös olla puhkeamattomana leukaluussa. Tällöin leukaluuhun voi muodostua hammasaihekysta, joka koko ajan kasvaessaan voi sekin johtaa leukaluun murtumaan. Sekä Hopin että Chilin suut puhdistettiin, tarkastettiin ja röntgenkuvattiin, minkä jälkeen Kemppainen soitti minulle ja kertoi löydöksistä. Hopilla sekä ylä- että alaleukaluu olivat vetäytyneet etuhampaiden ympäriltä, minkä vuoksi kaikki alaetuhampaat ja neljä yläetuhammasta jouduttiin poistamaan.

Myös Chilillä oli havaittavissa alkavia parodontiittimuutoksia, jonka vuoksi jouduttiin poistamaan yhteensä kolme hammasta, takimmainen yläposkihammas sekä kaksi alaetuhammasta. Alaetuhampaat olivat myös hyvin ahtaasti, minkä vuoksi plakkia ja hammaskiveä kertyi alueelle vielä runsaammin. Poistamalla alaetuhampaat ajoissa, saadaan parodontiitti pysähtymään, ja näin turvataan koiran tärkeimpien hampaiden, alakulmahampaiden terveys.

Kuva5. Kulmahampaan viereinen etuhammas on poistettu ja tilaa on nyt riittävästi.
Kuva5. Kulmahampaan viereinen etuhammas on poistettu ja tilaa on nyt riittävästi.

Lisäksi Chililtä puuttui kuusi hammasta ja röntgenkuvista voitiin todeta, että ne kaikeksi onneksi todella olivat puuttuvia, eivät puhkeamattomia hampaita.

Chili ja Hopi toipuivat hammashoidosta nopeasti. Hopi, jolla ongelmat olivat edenneet pidemmälle ja hoito oli sen vuoksi raskaampi useiden poistojen takia, sai viiden päivän ajan pehmeää ruokaa ja neljän päivän ajan kipulääkettä. Chilikin sai toki kipulääkettä, mutta pystyi syömään heti normaalia ruokaa. Kahden viikon ajan molempien suut huuhdeltiin aamuin illoin desinfioivalla Hexarinse-suuvedellä.

Ilman säännöllistä kotihoitoa eläinlääkärin antaman hoidon hyöty jää hyvin lyhytaikaiseksi. Plakkia alkaa muodostua vain tuntien kuluttua hammashoidosta ja huolellisen kotihoidon lisäksi hammashoito on tarpeen uusia vuosittain (Niemiec 2010: 163.) Meillä hampaiden harjaus onkin nyt otettu osaksi jokapäiväisiä hoitotoimenpiteitä. Chili ja Hopi odottavat molemmat innolla, että saavat hammastahna-annoksensa ja sen myötä harjaus sujuukin oikein mukavasti. Parasta on kuitenkin se, että hengitys ei haise enää kummallakaan!

Artikkelia varten on haastateltu hammassairauksiin perehtynyttä eläinlääkäri Anne Kemppaista Eläinlääkäriasema HauMau:sta Helsingistä.

Lähteet

Gorrel, Cecilia 2008. Small Animal Dentistry. Saunders Solutions in Veterinary Practice. Saunders Elsevier Ltd.

Niemiec, Brook A. 2010. Small Animal Dental, Oral & Maxillofacial Disease. A color handbook. London: Manson Publishing Ltd.

Kuntsi-Vaattovaara, Helena 2007. Koira ja kissa parodontiittipotilaana. Eläinlääkäriasema Anident. Verkkodokumentti. http://www.anident. /tekstit/Koira%20ja%20 kissa%20parodontiittipotilaana%20%20sivunum.%20%20-%20teksti%20ja%20kuvat- Kotisivulle%20%2029.4.07.pdf Luettu 26.10.2011.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: TOITSU (Suomen Venäjäntoyt Ry:n jäsenlehti) 2/2011